Pyrimme JYPS:issä edistämään pyöräilyä myös arkisena liikennemuotona. Päämäärämme on, että entistä useammat ajaisivat pyörällä töihin, kouluun, kauppaan ja muille asioille. Näin ihmiset saisivat tehokasta jokapäiväistä terveysliikuntaa, energian ja materiaalien kulutus sekä melu ja saasteet vähenisivät, ruuhka- ja parkkipaikkaongelmat helpottaisivat ja kaupungeissa olisi mukavampaa oleskella sekä liikkua (ks. lisää pyöräilyn eduista täältä).

Nykyään Jyväskylässä pyöräillään suurin piirtein saman verran kuin Suomessa keskimäärin: reilut 10 % kaikista matkoista (uusimman Jyseli-tutkimuksen mukaan 13 %, laajemmin seudulla luku on 12 %) . Oulussa pyöräillään kaksi kertaa ja Joensuussa 50 % enemmän. Ruotsissa ja Tanskassa pyöräillään kaksi kertaa enemmän kuin keskimäärin Suomessa. Hollanti on pyöräilyn edistämisen mallimaa, siellä pyöräillään noin 40 prosenttia matkoista. Pyöräilyn edistämisen ykköskaupungissa, noin Jyväskylän kokoisessa Groningenissa pyöräillään kesäisin parhaina päivinä peräti 65–70 % matkoista. Tanskan Kööpenhamina on suurkaupunkien ykkönen, siellä pyöräillään vajaat 40 % matkoista. Erot johtuvat osin ilmastosta ja maanpinnan muodoista, mutta ennen kaikkea asenteista ja pyöräilyolosuhteista. Suomessa pyöräilyn edistämistoiminta on vielä vähäistä, kun taas esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa on pyritty määrätietoisesti edistämään pyöräilyä ja rakentamaan laadukkaita pyöräteitä.

Jyväskylällä ei toistaiseksi ole virallista tavoitetta pyöräilyn edistämisestä – eikä näin ollen myöskään suunnitelmaa tai listattua keinovalikoimaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Jyväskylän seudun liikenne 2025 -suunnitelmassa mainitaan tavoitteeksi pyöräilyn ja kävelyn yhdistetyn kulkutapaosuuden nostaminen 33:sta 41 prosenttiin vuodeen 2025 mennessä, mutta tavoite on selvästi alimitoitettu (vuonna 1989 osuus oli 42 %), eikä siinä aseteta nimenomaisesti pyöräilyn määrälle tai kulkutapaosuudelle mitään tavoitetta.

Nähdäksemme Jyväskylän pitäisi pikimmiten ottaa Helsingin tavoin tavoitteeksi vähintään pyöräilyn kaksinkertaistaminen – tämä olisi täysin realistinen tavoite päättäväisillä pyöräilyä edistävillä toimilla, kuten useiden kaupunkien esimerkit osoittavat. Tällöin Jyväskylässä pyöräiltäisiin saman verran kuin vaikkapa Oulussa tai keskimäärin Ruotsissa. Pyrimme JYPS:issä siihen, että pyöräilyn kaksinkertaistaminen otettaisiin viralliseksi tavoitteeksi. Pyrimme myös edistämään tavoitteen saavuttamista omalta osaltamme.

KESKEISET KEINOT PYÖRÄILYN EDISTÄMISESSÄ

Jotta pyöräily lisääntyisi, on vaikutettava asenteisiin, olosuhteisiin sekä käytettäviin pyöriin ja varusteisiin. Tärkeimpiä keinoja pyöräilyn edistämiseksi ovat:

1. Sekä kansalaisten että päättäjien asenteiden muuttaminen pyöräilyä suosiviksi. On ymmärrettävä, että pyöräily on toimiva, terveellinen ja ympäristöystävällinen liikkumistapa. Pyöräilyä on pidettävä vakavasti otettavana liikennemuotona ja tapana ratkaista monia liikenteen ongelmia. Ks. lisää pyöräilyn eduista täältä.
2. Lainsäädännön muuttaminen siten, että pyöräileminen ja kunnollisten pyöräilyolosuhteiden toteuttaminen on mahdollisimman helppoa. Nykyinen lainsäädäntömme ei vielä salli monien pyöräilyä edistävien ratkaisujen toteuttamista. Myös liikennesäännöstö, jota pyöräilijän on noudatettava, on Suomessa monimutkainen ja puutteellinen.
3. Pyöräilyn huomioiminen kaavoituksessa ja alueiden suunnittelussa. Uusille asutusalueille on rakennettava johdonmukaiset ja toimivasti linjatut pyöräily-yhteydet. Pyöräväylien pitää olla mahdollisimman suoria ja tasaisia. Ks. lisää sivultamme laadukkaat pyöräväylät.
4. Laadukkaat ja hoidetut, pyöräilyyn kannustavat kevyen liikenteen väylät, pyörätiet ja pyöräkaistat. Väylien laatuun ja helppoon käytettävyyteen on kiinnitettävä selvästi nykyistä enemmän huomiota. Nykyisen kaltaisia kevytväyliä ei enää kannata rakentaa lisää. Ks. lisää sivultamme laadukkaat pyöräväylät.
5. Toimivat pyörä- ja käyttäjä-ystävälliset, mahdollisimman usein katetut pyöräparkit keskustassa sekä julkisten rakennusten ja kauppojen edustalla. Nykyisin parkkeja ei monin paikoin ole, ja suuri osa käytetyistä telinemalleista on pyörille vahingollisia. Ks. lisää sivultamme laadukkaat pyöräparkit.
6. Työsuhdepyöräilyn (ks. esim. www.tyosuhdepyora.fi) ja muiden pyöräilyä tukevien järjestelyiden (pukeutumis- ja peseytymismahdollisuudet, pyöräilyn matkakorvausten korottaminen, reittioppaat jne.) toteuttaminen.
7. Kunnollisten ja huollettujen pyörien sekä pyöräilyvarusteiden nykyistä laajempi käyttäminen. Pyörät ja pyöräilyvarusteet ovat pääsääntöisesti huonokuntoisia – kuitenkin laadukkaalla ja huolletulla nykyaikaisella pyörällä ajaminen on huomattavasti sujuvampaa, vauhdikkaampaa ja turvallisempaa.
8. Liikkumisen ohjaus -menetelmien nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen. Monien kohdissa 6. ja 7. mainittujen tekijöiden lisäksi liikkumisen ohjaukseen kuuluu esimerkiksi markkinointia, ohjausta, neuvontaa ja kampanjoita sekä mahdollisesti myös rajoittavia toimenpiteitä.

Pyrimme JYPS:in osalta edistämään pyöräilyä järjestämällä kampanjoita, tapahtumia sekä tiedotus- ja koulutustilaisuuksia, osallistumalla pyöräilyyn liittyvien työryhmien toimintaan ja muuhun vuoropuheluun, luennoimalla aiheeseen liittyvissä tilaisuuksissa sekä antamalla lausuntoja ja kannanottoja. Olemme tai olemme olleet mukana muun muassa Älykästä työmatkaa -hankkeessa, Jyväskylän liikenneturvallisuussuunnitelman päivittämisessä, Jyväskylän virkistysreittiselvityksessä, Jyväskylän liikennefoorumissa sekä Jyväskylän kevytväylien ylläpitosuunnitelman ja talvihoitoluokituksen laatimisessa.

Tarvittaessa voimme järjestää pyöräilyyn liiittyviä koulutuksia tai luentoja esimerkiksi työpaikoilla.

JYVÄSKYLÄÄN SUUNNITELLUT KEVYEN LIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄT JA LAADUKKAAT PYÖRÄTIET

Vuosina 2009–2011 laadimme kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta selvityksiä Jyväskylään suunniteltujen kevyen liikenteen laatukäytävien reittilinjauksista, ongelmakohdista ja parannusehdotuksista. Laadimme selvitykset laatukäytävistä keskustasta Palokkaan Palokkajärven itäpuolelta, keskustasta Mustalammelle, keskustasta Vaajakoskelle ja keskustasta Palokkaan Palokkajärven länsipuolelta. Lisäksi selvityksiin liittyy laatimamme yleinen liiteraportti, jossa käsitellään laatukäytävien reittiverkkoa sekä laatukäytävien käytettävyys- ja laatukriteereitä. Laatukäytäväselvitysten materiaalit löytyvät alta pdf-muodossa.

• Laatukäytäväselvitysten yleinen liiteraportti: Jyväskylän kevyen liikenteen laatukäytävät ja niiden periaatteet sekä laatukäytäväselvityksissä käytetyt tavoitteet ja kriteerit
• Pilottiselvitys, reitti 1: Keskusta–Palokka, Palokkajärven itäpuolelta
• Selvitysraportti, reitti 2: Keskusta–Mustalampi
• Selvitysraportti, reitti 3: Keskusta–Vaajakoski
• Selvitysraportti, reitti 4: Keskusta–Palokka, Palokkajärven länsipuolelta

Hyvien väylien kriteerejä esitellään kattavasti myös laadukkaat pyöräväylät -sivullamme.

KANNANOTOT JA LAUSUNNOT

• Lausunto Jyväskylän keskustan liikennesuunnitelmasta
• Lausunto kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisesta toimenpidesuunnitelma 2020:sta
• Lausunto Ruokkeentien sekä Tikkakosken ja Muuramen suuntien kevytväylähankkeista
• Lausunto Jyväskylän kaupungin reunatukien käyttöperiaatteisiin
• Lausunto LVM:n ehdotuksiin muuttaa jalankulkuun, pyöräilyyn ja liikenteen rauhoittamiseen liittyviä säädöksiä

TIETOA JA KESKUSTELUA PYÖRÄILYN EDISTÄMISESTÄ

Pyöräilyn edistämisestä Keski-Suomessa keskustellaan Jyväskylän Kaupunkifillarissa. Tervetuloa mukaan!

PYÖRÄILYN EDISTÄMISEEN LIITTYVIÄ LINKKEJÄ

• Bicycle Parking Manual – erinomainen tanskalainen opas laadukkaiden pyöräparkkien toteuttamiseen
• C.R.O.W. – Hollannin liikennetekniikan osaamiskeskus, julkaisuja pyöräteiden rakennustekniikasta
• Fietsberaad – hollantilainen pyöräilytietouden edistämiskeskus, haettavissa englanninkieliset julkaisut
• European Cyclists' Federation – Euroopan polkupyöräilijöiden liitto
• Helsingin Polkupyöräilijät Hepo ry – Suomen suurin pyöräilijöiden edunvalvontayhdistys
• Jyväskylän aiemman laatukäytävähankkeen 2003–04 loppuselvitys
• Jyväskylän seudun liikenne 2025 -suunnitelma – tavoitteita ja toimintalinjoja seudun liikenteelle
• Liikenteessä – jyväskyläläinen pyöräilyaiheinen blogi
• Kansallinen henkilöliikennetutkimus 2004–05 – tietoa pyöräilystä kulkutapana
• Kaupunkifillari Jyväskylä – pyöräilypoliittinen blogi
• Kevyen liikenteen suunnittelu – vuonna 1998 laadittu ja samalla tuorein suomalainen suunnitteluohjeistus
• Motivan liikennesivut – tietoa mm. liikenteen ympäristövaikutuksista
• Poljin.fi – Pyöräilykuntien verkoston sivut, runsaasti tilasto- ja muuta tietoa pyöräilystä
• Pyöräilyn osuus matkoista Euroopassa
• Pyöräilyn osuus matkoista Suomen kunnissa
• Suomen luonnonsuojeluliiton liikennesivut – näkemyksiä liikenteen ympäristövaikutuksista
• Suomi pyöräilee – yhteistyöelin, joka mm. koordinoi Pyöräilyviikon järjestämistä
• Tampereen kevyen liikenteen kehittämisprojekti – erityisesti ansiokas liiteraportti pyöräteiden suunnittelusta
• Tampereen polkupyöräilijät Tapo – edistää fillarointia Tampereella
• Wienin pyöräily-ystävällisyyskartoitus
• Ympäristöhallinnon liikennesivut – tietoa mm. liikenteen ympäristövaikutuksista