Pyöräilyturvallisuus

Pyöräilijän kannattaa aina olla risteyksissä tarkkana. Kuva on Vaajakoskentien ja Asmalammentien risteyksestä.Liikenteessä kuolee Suomessa vuosittain noin 30 pyöräilijää. Lisäksi tuhansia loukkaantuu. Ajettua kilometriä kohden pyöräilijän kuolemanriski on noin kuusinkertainen autoilijaan verrattuna. Kuitenkin pyöräilyn pitäisi olla mahdollisimman turvallista. Miten pyöräilyn turvallisuutta sitten edistettäisiin?

Omien ajotapojensa lisäksi pyöräilijä voi vaikuttaa turvallisuuteensa ajamalla kunnollisella laadukkaalla pyörällä, huoltamalla pyöräänsä ja käyttämällä pyöräilyyn olennaisesti kuuluvia varusteita. Ajotapojensa ja varusteidensa turvallisuutta voi testata VTT:n testillä (kannattaa huomata, että testi esittää pyöräilystä joitain kyseenalaisia väitteitä. Esim. kevytväylillä pyöräileminen on oikeasti turvattomampaa kuin ajoradoilla ajaminen, koska kevytväylää pitkin autotien risteykseen pyöräileminen on selvästi vaarallisempaa kuin ajorataa pitkin saapuminen).

Pysyvimmin onnettomuuksia voitaisiin vähentää suunnittelemalla pyöräilyolosuhteet siten, että vaarallisia kohtaamisia sattuu lähtökohtaisesti mahdollisimman vähän. Peräti noin 70 % kuolemista aiheutuu moottoriajoneuvojen ja pyöräilijöiden välisistä onnettomuuksista, joten autojen ja pyörien vaaralliset kohtaamiset olisi minimoitava. Esimerkiksi Hollannissa pyörätiet ja liikennesäännöt on pyritty optimoimaan pyöräilyn kannalta – Hollannissa pyöräileminen onkin suuremmista liikennemääristä huolimatta suhteessa selvästi turvallisempaa kuin Suomessa (ja vaikkei Hollannissa kukaan käytä kypärää). Suomessa käytössä olevat pyöräilyä koskevat liikennesäännöt ovat sekavat ja monimutkaiset, joten sääntöjen yksinkertaistamiseen pitää pyrkiä. Myös erittäin suuri osa suomalaisista kevytväylien ja pyöräteiden risteyksistä, tunneleista jne. on toteutettu pyöräilyn kannalta vaarallisesti. Erityisesti risteysturvallisuuteen on kiinnitettävä huomattavasti nykyistä enemmän huomiota – kaikista poliisin tietoon tulleista, henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista lähes 70 % sattuu kevytväylien ja autoteiden risteyksissä. Lisätietoja turvallisista pyörätieratkaisuista löydät laadukkaat pyörätiet -sivultamme.

JYPS on allekirjoittanut European Road Safety Charter -liikenneturvallisuussitoumuksen.


PYÖRÄILIJÄN LIIKENNESÄÄNNÖT

Alla on esitelty pyöräilyä koskevia perusliikennesääntöjä.

Perussäännöstö

  1. Pyöräilijän on ajettava pyörätiellä silloin, kun sellainen on.
  2. Muulloin on ajettava pientareella. Jos piennarta ei ole, on ajettava ajoradalla.
  3. Vain alle 12-vuotias saa ajaa jalkakäytävällä, mutta siitä ei saa aiheutua häiriöitä jalankulkijoille.
  4. Tiellä ajetaan sen oikeaa reunaa.
  5. Tasa-arvoisten ajoratojen tai pyöräteiden risteyksessä väistetään samanaikaisesti oikealta tulevaa.
  6. Kärkikolmion takaa tuleva väistää risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta tulevia.
  7. STOP-merkin takaa tuleva väistää kuten kärkikolmion takaa tuleva ja lisäksi pysähtyy.
  8. Vasemmalle kääntyvä väistää vastaantulevia.
  9. Pihakadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta tai vähäiseltä tieltä tuleva väistää muuta liikennettä.
  10. Risteyksessä kääntyvä väistää risteävää tietä ylittävää pyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa.
  11. Liikenneympyrästä poistuva on risteyksessä oikealle kääntyvä ja siksi väistää ympyrän vieressä olevalla pyörätiellä ajavia pyöräilijöitä.
  12. Pyörätieltä ajoradalle tuleva pyöräilijä väistää muuta liikennettä silloin, kun ajojärjestys ei määräydy edellä mainituilla tavoilla.

Lähde: Liikenneturva / Helsingin Sanomat 3.4.2004.

Väistäminen

Pyöräilijän on oltava risteyksessä aina tarkkana. Vaikka auto rikkoisi liikennesääntöjä, kannattaa pyöräilijän siitä huolimatta väistää – auto painaa reilusti yli 1000 kg ja pyöräilijä pyörineen korkeintaan 100 kg. Alla on esitelty joitain keskeisiä väistämissääntöjä risteyksissä.

Vertailun vuoksi esimerkiksi Hollannissa väistämissäännöstö on yksinkertainen: autoilija väistää pyöräilijää pääsääntöisesti aina. Tähän suuntaan meidän pitäisi pyrkiä Suomessakin.

risteyskuva

Kevyen liikenteen väistämissäännön mukaan pyörätietä ajava pyöräilijä väistää vasemmalta ja oikealta tulevaa autoa pyörätien ja ajoradan välisessä risteyksessä.

Sääntö koskee vain osaa risteyksistä. Niissä risteyksissä, joissa on liikennevalot, kärkikolmio tai stop-merkki, merkit ohjaavat väistämistä.

risteyskuva

Kun pyörätietä ei ole ja pyöräilijä ajaa ajoradalla, pyöräilijää koskevat samat liikennesäännöt kuin autoilijaakin. Tällöin oikealta tulevaa väistetään, elleivät liikennevalot tai muut liikennemerkit määrää toisin.

risteyskuva

Silloin kun risteyksessä on kärkikolmio tai stop-merkki, merkin takaa tuleva (tässä tapauksessa auto) väistää kaikkea liikennettä risteyksessä, myös pyöräilijää.

risteyskuva

Kääntyvän ajoneuvon, tässä tapauksessa auton, on väistettävä risteävän tien yli menevää pyöräilijää.

 

Muuta muistettavaa

  • Pyöräilijä saa ajaa suojatiellä, jos se liittyy ainakin toisesta päästään pyörätiehen. Muuten pyörä on talutettava suojatien yli. Muista kuitenkin suojatiellä ajaessasi edellä mainitut väistämissäännöt!
  • Jos pyörätie on vain kadun vastakkaisella puolella, voi tilapäisesti käyttää ajoradan oikeaa reunaa, ellei ajomatka ole pitkä.
  • Pyöräkaistaa (pyörille varattu ajoradan osa, joka on selvästi merkitty) tai ajorataa ajavalla pyöräilijällä on aivan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin ajoneuvoilla. Ajoradalla ajaessaan pyöräilijän on esimerkiksi noudatettava ajoradan liikennevaloja.
  • Pyörätie on aina merkitty liikennemerkein, ja merkki on voimassa ainoastaan seuraavaan risteykseen asti. Pyörätie loppuu aina, ellei risteyksen takana näy seuraavaa pyörätien merkkiä.

Viimeksi päivitetty 17.03.2012 22:20