Polkupyörätrialissa pyritään etenemään pyörän kanssa hankalassa maastossa siten, ettei jalalla tai muilla kehon osilla tarvitse koskettaa maahan. Myös nimillä bike- tai fillaritrial tunnettu laji vaatii erinomaista tasapainoa sekä oman kehon ja pyörän hallintaa. Ks. esim. YouTubesta täältä ja täältä.

FILLARITRIALIIN SOVELTUVA PYÖRÄ

Fillaritrialissa käytetään pienirunkoisia pyöriä, joissa ei yleensä ole satulaa. Trialiin tarkoitettuja pyöriä on neljää eri rengaskokoa eli 18-, 20-, 24- ja 26-tuumaisia. Suomessa on yleisesti käytössä vain 20- ja 26-tuumaisilla renkailla varustettuja pyöriä. 20-tuumaisilla renkailla varustetut pyörät ovat kevyempiä ja niillä on helpompi pomppia sekä tehdä erilaisia temppuja. Pyörät soveltuvat yleensä parhaiten nuorille ja suhteellisen pienikokoisille kuskeille. 26-tuumaisilla renkailla varustetut pyörät ovat yleensä enemmän aikuisten ja isompien kuskien mieleen. Ajoasento on lähempänä normaalia polkupyörää pyörän suuremman koon ansiosta. Pyörät soveltuvat vauhdikkaaseen ajamiseen ja hyppimiseen paremmin kuin 20-tuumaisilla renkailla varustetut pyörät. Pyörämallien erot käyvät ilmi myös edelle linkitetyistä videoista.

PYÖRÄN HANKINTA

Ensimmäiseksi pyöräksi soveltuu oivallisesti tavallinen maastopyörä, josta löytyy käsijarrut. Tästä eteenpäin, jos innostusta vielä löytyy, kannattaa ajatella lajiin tarkoitettua pyörää, sillä maastopyörillä on ollut tapana hajoilla kovemmassa kyykytyksessä. Käytetty pyörä on hyvä vaihtoehto. Niitä voi kysellä vaikkapa BTF:n foorumilta. Suomessa on kaksi trial-pyörien maahantuojaa: Monty Finland sekä BestBrake. Monty Finland tuo Suomeen Monty-merkkisiä pyöriä. BestBrakes tuo Koxxeja sekä trial-varusteita valmistavan Tryallin tuotteita. Jos Suomesta ei löydy sitä omaa, TartyBikes tarjoaa lisää valikoimaa. Huonona puolena ovat rahtikulut, sillä pyörät tulevat Englannista asti. Pyörien hinnat liikkuvat käytettyjen 300 euron hintaluokasta kalleimpien uusien mallien 3000 euroon.

FILLARITRIAL-KILPAILUJEN YKSINKERTAISTETUT SÄÄNNÖT

Fillaritrial-kilpailuissa ajetaan useita lyhyitä jaksoja eli erikoiskokeita. Erikoiskokeet sijoittuvat teknisesti haastaville poluille tai muille reiteille. Kilpailun voittaja on se, joka kerää erikoiskokeiden aikana vähiten virhepisteitä. Virhepisteet aiheutuvat seuraavasti:

• Yhdestä jalkakosketuksesta maahan saa 1 virhepisteen, toisesta toisen ja kolmannesta kolmannen. Neljännestä jalkakosketuksesta saa varoituksen. Viidennestä jalkakosketuksesta saa viidennen virhepisteen, joka on enimmäismäärä yhdeltä jaksolta.

• Yhden virhepisteen saa myös jalan eri osilla tai tangolla maahan tai puihin nojaamisesta. Polkupyörän renkailla, polkimilla ja pohjapanssarilla nojaaminen tai tuen ottaminen on sallittua.

• 3 virhepistettä saa liu’uttamalla jalkaa maata vasten.

• 5 virhepistettä saa kaatumisesta, jalkojen laittamisesta rungon samalle puolelle koskettaessa maahan, kahden jalan yhtäaikaisesta maakosketuksesta, kehon muulla osalla kuin jalalla maahan tai puihin koskettamisesta sekä jaksonauhan ylittämisestä.

• Epäurheilijamaisesta käytöksestä saa 10 virhepistettä tai enemmän käytöksen vakavuuden mukaan.

• Suomessa on käytössä helpoimmassa kilpailuluokassa kolmen jalkakosketuksen sääntö, joka sallii kuskille luvan ottaa yli kolme jalkakosketusta ilman ylimääräisiä virhepisteitä. Näin kilpailijat voivat ajaa jakson loppuun tarvittaessa jalkakosketuksilla auttaen.

Kilpailuiden luokkajako menee seuraavasti:

• ELITE – Haastavin luokka, jonka reiteillä ei ole rajoituksia. Vaarallisia kohtia ei näilläkään reiteillä saa olla.

• A-SARJA – Luokan reitit saavat sisältää maksimissaan 2m droppeja ja gäppejä.

• B-SARJA – Luokan reitit saavat sisältää maksimissaan 90cm droppeja ja gäppejä.

• C-SUPER – Luokan reitit saavat sisältää droppeja, joita voi ajaa sivuttain tai suoraan ajamalla, pompottamalla kääntämistä. Kynnysten korkeus saa olla n. 2-3 lavaa.

• C-YLEINEN – Luokan reitit saavat sisältää 1-2 lavan korkuisia kynnyksiä, jyrkähköt alamäet ajamalla ja ajolinjan korjaus eturengasta pomputtamalla.

• C-VAPAA – Luokan reitit saavat sisältää tasapainoa vaativia polkuja, loivia mäkiä ja noin yhden lavan korkuisia kynnyksiä.

"Dropit" ovat pystysuuntaisia alastuloja ja " Gäpit" ovat vaakasuuntaisia ylityksiä.