Pyöräily on sekä liikennemuoto, tapa päästä paikasta toiseen, että monipuolinen harrastus.

PYÖRÄILY LIIKENNEMUOTONA

Pyörä on äänetön, edullinen, tilaa, materiaaleja ja energiaa säästävä, saastuttamaton, terveellinen ja kuntoa kohentava sekä kaupungissa myös erinomaisen nopea kulkuväline.

Melu, ihmisen häiritsevänä kokema ääni, on yksi merkittävimmistä elinympäristön viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. Melu syntyy pääosin liikenteestä. Pyöräillessä ei synny melua eikä muitakaan saasteita.

Pyöräily on edullista mihin tahansa muuhun liikkumiseen verrattuna. Kunnollinen pyörä maksaa yleensä noin 700–1500 euroa – tällaisella pyörällä ajaa vuosia aktiivisesti. Väline-, vaate- ja huoltokustannukset ovat enintään muutamia satoja euroja vuodessa.

Liikkumismuodoista pyöräily on kaikkein tehokkain. Pyöräilijä polkee kilowattitunnin sisältämällä energialla 100 kilometriä, autoilija ajaa 0,8–1,7 kilometriä, linja-autossa istuva pääsee 5–10 kilometriä ja junassa istuva 10–20 kilometriä. Pyörän valmistaminenkin kuluttaa suhteellisen vähän materiaaleja ja energiaa.

Pyöräily säästää arvokasta kaupunkitilaa muuhun käyttöön. Pyörätielle mahtuu viisinkertainen määrä henkilöliikennettä autotiehen verrattuna. Yhden auton tarvitsemalle pysäköintipaikalle mahtuu kymmenestä viiteentoista pyörää. Pyörällä voi kuljettaa paljonkin tavaraa tarakalla, kunnollisissa pyörälaukuissa tai peräkärryssä. Myös varsinaiset tavaran kuljettamiseen tarkoitetut lastipyörät tekevät tuloaan Suomeenkin. Pyöräilyn mallimaassa Hollannissa ei ole epätavallista kuljettaa kahta tai jopa kolmea lasta sekä kauppatavaroita pyörällä.

Erityisesti kaupunkialueilla pyöräily on nopea ja vapaa liikkumistapa: matkaan voi lähteä silloin kun haluaa, reittinsä voi valita vapaasti, ruuhkia ei ole, eikä pysäköintipaikkaa tarvitse etsiä. Kunnollisella pyörällä 5 kilometrin matkan ajaa kaupunkioloissakin vartissa.

Esimerkiksi kauppaan, töihin tai kouluun pyörällä polkeminen on luonnollista ja tehokasta terveysliikuntaa, jonka hyödyt jokainen kokee omassa kehossaan. Pyöräily tuottaa myös yhteiskunnan kannalta merkittäviä terveyshyötyjä. Liikenneministeriön arvion mukaan pyöräilyn kaksinkertaistaminen vähentäisi terveydenhuollon kustannuksia 74–216 miljoonaa euroa vuodessa. Ranskassa on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää yhteiskunnan terveydenhoitokustannuksia 1200 € vuodessa. WHO:n mukaan jokainen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä keskimäärin 0,7 € pyöräiltyä kilometriä kohden.

Pyöräilyä lisäämällä voitaisiin ratkaista monia yhteiskunnallisia ja liikenteeseen liittyviä ongelmia: tilaa, materiaaleja ja energiaa säästyisi, ilman laatu paranisi, melu vähenisi, ihmisten terveys kohentuisi, ruuhkat helpottaisivat ja kaupunkien keskustoissa olisi mukavampi liikkua. Ennen kaikkea pyöräily on hauska ja miellyttävä kehollinen tapa liikkua. Vaihda sinäkin pyörään!

Pyrimme edistämään pyöräilyä liikennemuotona. Lisätietoja löytyy Pyöräilyn edistäminen -sivultamme. Tietoa liikennepyöräilystä löytyy myös esimerkiksi Pyöräilykuntien verkoston ylläpitämältä Poljin-sivustolta.

PYÖRÄILY HARRASTUKSENA

Pyöräily on myös oiva harrastus: pyöräily on toimivaa pitkäkestoista sydäntä ja lihaksistoa vahvistavaa liikuntaa, pyöräily on suhteellisen edullista, pyöräillä voi lähes kaikkialla ja pyöräilylajinsa voi valita kiinnostuksensa mukaan. Laadukas harrastepyörä maksaa noin 700–800 eurosta ylöspäin – kunnollisen maasto- tai maantiepyörän saa noin tuhannella eurolla. Pyöräillä voi kaikkialla missä on teitä, kevytväyliä, polkuja tai uria. Omaksi pyöräilylajikseen voi valita maasto- tai maantiepyöräilyn, retkipyöräilyn tai vaikka temppuilemisen tarkoitusta varten rakennetuilla radoilla.

Pyöräily on suomalaisten suosituimpia harrastuksia: noin miljoona suomalaista ilmoittaa harrastavansa pyöräilyä. Lisätietoa pyöräilystä harrastuksena löytyy omien sivujemme lisäksi esimerkiksi Fillari-lehden ja Suomen Pyöräilyunionin sivuilta.

PYÖRÄILY JYVÄSKYLÄN SEUDULLA JA KESKI-SUOMESSA

Liikennepyöräilyyn on Jyväskylän seudulla varsin hyvät mahdollisuudet: matkat kohteiden välillä ovat keskimäärin lyhyitä, kevyen liikenteen väyliä on runsaasti ja väylät myös ovat kohtuullisesti hoidettuja. Kaupungin alueella kevytväyliä on yhteensä 407 km (2010). Jyväskylä on myös useiden valtakunnallisten pyöräilyreittien yhtymäkohta. Pahimmat reitistölliset puutteet ovat lähinnä taajamien ja Jyväskylän ydinkeskustan välisissä yhteyksissä ja Jyväskylän keskustassa. Lisäksi oikeasti toimivien, esteettömien ja sujuvan pyöräilyn mahdollistavien – pyöräilyyn kannustavien – pyöräteiden ja pyöräparkkien suunnitteluun pitäisi kiinnittää nykyistä selvästi enemmän huomiota – ks. lisätietoa Pyöräilyn edistäminen -sivultamme.

Jyväskylän pyöräreiteistä julkaistaan karttaa, joka löytyy netistä. Paperisen kartan painamisesta on luovuttu.

Pyörän omistaa Jyväskylässä noin 90 % talouksista. Pyöräilyn kulkutapaosuus kaikista matkoista on Jyväskylässä sama kuin keskimääräisesti Suomessa, noin 10 %. Erittäin suuri osa pyöräilijöistä on opiskelijoita. Esimerkiksi Oulussa pyöräillään Jyväskylää lähes kaksi kertaa enemmän ja Joensuussa 50 % enemmän. Helsinkiin verrattuna Jyväskylässä kuitenkin pyöräillään lähes kaksi kertaa enemmän. Absoluuttisesti pyöräily on Jyväskylän seudulla viime vuosina lisääntynyt, tämän huomaa esimerkiksi keskustan pyöräparkkien tukkiutumisesta.

Maastopyöräilyä seudulla voi harrastaa oikeastaan missä tahansa suunnassa poluilla, metsäteillä ja latupohjilla. Tyypillisiä lenkkireittejä on mm. Laajavuoressa, Halssilassa, Keljonkankaalla, Vaajakoskella ja Palokassa. Suurena ongelmana maastopyöräilyyn käytetyillä reiteillä on niiden jääminen rakentamisen ja metsien hakkaamisen alle. Latureittien kunnostuksessa ja ylläpidossa ei usein osata huomioida kesäistä patikointi- ja pyöräilykäyttöä. Lenkkireittien tutkiskelussa kannattaa käyttää apuna Jyväskylän seudun ulkoilukarttaa.

Maantiepyöräilyä voi harrastaa lähes kaikilla seudun asfalttiteillä. 9- ja 4-tiet ovat yleisesti pyöräilyyn huonosti soveltuvia vilkkaan autoliikenteen ja olemattomien pientareiden vuoksi. Maantiepyöräilijän kannattaa suunnitella reittinsä seudulla Pyöräily-GT -karttaa käyttäen.

Kunto- ja retkipyöräilyä voi harrastaa kaikilla kevytväylillä sekä sora- ja asfalttiteillä vilkasliikenteisimpiä osuuksia lukuun ottamatta. Edellä mainittuja karttoja kannattaa käyttää reittisuunnittelun tukena. Kunto- ja retkipyöräretkillä kannattaa käydä joissain sopivissa luonto- tai kulttuurikohteissa. Keskisuomalaisia maantie-, kunto- ja retkipyöräreittejä esitellään tarkemmin pyöräreittisivullamme.